KT: Taianomainen ruusukimppu ☺

Heiih!

Tänään olisi sitten taas OIKEASTI oudon ja pitkän (uskokaa mua) kuvatarinan vuoro.

Jatkoa tuleepi.. EHKÄ.

Mutta aivan ensiksi kerronkin, että Tilasinkin Taeyang Jaden ja TIDDIDIDIII:

Obitsun! Jeeah ^^^

Nimittäin toi Rosan vartalo hajoo oikeesti käsiin, sillä ne kädetki tippuu koko ajan.. x//////x

Mutta nyt tähän outoon kuvatarinaan:

KT: Taianomainen ruusukimppu

Kaikki alkaa näin:

Eräänä kauniina iltana Rosa oli tapansa mukaan kävelyllä.

Vaikka ilma olikin lämmin, oli silti tuulista joten hyvä jos ilman takkia pärjää.

Auringon lasku nosti mukavaa tunnelmaa iltakävelyllä, josta Rosa nautti 

melkein jokä päivä kävellessään.

?: Lallalalaalalallaa, woo-oo..

Rosa: *pysähtyi* Mikä ääni tuo mahtoi olla? Aivan kuin joku olisi laulanut..?

Rosa: *Katselee ympärilleen hämillään*

.. Kunnes huomaa jotakin kaukana hänestä. Jotakin punertavaa..

*Lähtee juoksemaan sitä kohti*

Rosa: Hädin tuskin kaukaa edes erotin mikä se on.. mutta.. mutta.. Sehän on 

paleltunut ruusukimppu?

Rosa: Miten en ennen ole huomannut..? Vai onkohan se juuri vähäisen aikaa sitten tipahtanut joltain?

*Laskeutuu polvilleen lähemmäksi kimppua*

Rosa: Mutta miten se on voinut noin nopeasti jäätyä? Vai onkohan se edes jäätynyt?

*Hivuttaa kättänsä lähemmäksi kukan terälehtiä, jotka hyisinä roikkuvat nupussaan*

* Koskettaa kukan nuppua *

.. mutta jotakin tapahtuu:

?: lallalalaa, laaalalalaaallallaaa

* Kuintaikaiskusta kukkanen alkaa laulamaan samaa sulosointua, mitä juuri hetki sitten*

Ihmettyneenä hän katselee laulelevia kukkasia.

Rosa: A-anteeksi.. öhhmmm, keitä te kenties olette?

?: Me olemme hyisiä, tunteettomia ja paleltuneita ruusuja, tarvitsemme vettä!

* Katsoo kukkia hieman naurahtaen äskeisestä *

?: Aivan totta, olemme kuihtuneita tunteista sekä elämästä, voisit auttaa meitä taas jaksamaan.

* Pienen hymytuokion päätyttyä: *

Rosa: Auttaisin teitä mielelläni, mutta ei minulla ole tähän hätään vettä eikä edes kastelukannua!

?:  ... Ahaa, siinäkö syy piileekin? Ei se kastelukannusta ole kiinni ...

Kirkkaat valon säteet kuin pamahtavat ilmaan.

Pieni kastelu kannu ilmestyy maahan, lumen sekaan.

Katsoo silmät hyisinä paikallaan.

Rosa: Mitä..?!

?: Sanoimmehan. että ei se yhdestä kastelukannusta ole kiinni.

Rosa:  Ai.. No, nyt saat ainakin vettä juurillesi!

* Yrittää tarttua kastelukannuun *

Rosa: Noniiin, nyt tulee vettä!

* Vilkaisee kastelukannuun *

R: Phyh, eihän täällä ole vettä!

?:  ... Saamasi pitää ...

Rosa: Anteeksi?

?: Katso kastelukannuun.

* Katsoo kastelukannuun ihmettyneenä *

(Anteeeekks x///////x, kuvaa ei saanut millään toiste päin, vaikka latasi uudelleen ja se oli lataustilanteessa oikein päin)

Rosa: Whoou, vettä!

* Kohdistaa katseensa jälleen kukkiin *

Rosa: Ihmettelen vain, että jos teillä ei ole ollut koko aikana vaikeuksia hankkia vettä,

niin miksi te ette sitten itse sitä juurillenne pystyneet kaatamaan?

?: Meillä ei ole Koskaan ollut pulaa vesistä tai mistään peltikannuista, vaan

veden kaatajista juurillemme--

Jos olisit ystävällinen ja kaataisit sitä vettä pian, tai  muuten meille käy hullusti!

Rosa: Oi, anteeksi. Pian teidän on jo paljon parempi.

* Kaataa vettä kukkasille*

* Kaadettuaan, laskee kannun maahan *

* Katselee ihmettyneenä ja aivan liikkumattomana kukkia polvillaan maassa*

Pian kukat jo muuttavat väriään..

 .. Yhä punaisimmiksi ..

.. Ja punaisimmiksi, kunnes ovat täysin normaalissa muodossaan, värissään ja olemuksessaan.

(Sori, kakka laatu)

Rosa: Whou!

?: Kiitos, teille nuori neiti! Nyt olemme taaas ikuisesti onnellisia sekä tunteellisia!

R: .. No hyvä.. o__O

?: Nyt emme enään tarvitse kastelukannuja, emmehän?

Rosa: En ainakaan m-minä.

?: No hyvä!

Jälleen kirkas valo pamahtaa ilmaan, ja..

.. Kannukin häviää.

Rosa: Jotenkin hämmentävää, minusta.. En oikein tiedä mikä, mutta..

?: Älä huoli! Teemme nyt sinulle palveluksen. Lupaamme auttaa sinua elämässäsi, vallita mielessäsi, sekä

parantaa elämäsi pahat asiat. 

Eikä mitään muttia !

Rosa: E-enn halua mitään auttamistani vastaan. Oikeasti!

?: Autamme mielellämme..

Rosa: Aivan oikesti en tarvitse mitään, luvatkaa nyt minulle ettette..

Rosa: ...

R: Voi luoja! En halua mitään palveluksia!

R: En nyt ymmärrä tätät tapahtunutta. Nyt minä lähden pois täältä, vaikkapa omaan kotiin,

peiton alle juomaan kaakaota, jotta tämä nyt vain poistuisi mielestäni!

(sori laatu... taas-.-)

* Lähtee kävelemään pois *

Kaiken tapahtuman jälkeen, Hän tietää nyt, että vaikka kaikkia pitääkin auttaa, siitä saattaa seurata jotain..

Thö end! >D

Hheheheheh.. älkää kysykö mitään tohon kuvatarinaan liittyen! please :P

Talonkuvat piti tulla tähän postaukseen, mutta kuvatarina oli aika pitkä, joten.. seuraavaan postaukseen sitten.

Ja eipä tässä muutaah, moiks ^^

- Rosa & Melli